28. joulukuuta 2011

Nyt tuntuu pahasti siltä että musta on tulossa sopuli



"Sopulit on ahdistuneita päivittäin. Niiden talot on tehty puolukan lehdistä ja toisinaan ne syövät kilokaupalla lakritsaa ja nukahtavat bussiin. Sopuleiden ahdistus kertyy pieneen silkkipussiin, jonka Rauli antoi niille. "Älkää koskaan hukatko sielujenne hattuja", sanoi Rauli. Sopulit murehtivat myös sitä että kukatkin kuolevat, mutta kukaan ei pidä niille hautajaisia.
Vain sopuli tietää miltä surun kasvot näyttää. Ei tule haluta olla sopuli, ne tietävät enemmän kuin tietäjät. Ne tietää että joet hengittää itkua, ne tietää että puut oksentaa kipua ja ne tietää, että ihmiset on onnellisen tietämättömiä siitä pahan määrästä mitä maailmassa on. Aikojen alussa kultainen haukka antoi ihmisille lahjaksi silmät joilla nähdä kauneutta. Mutta koska ihmisen silmät näkee kauneutta, ei ihmiset välttämättä huomaa mitä he tekevät maapallolle ja toisilleen. Vain sopuli näkee sen."
Tohtori


25. joulukuuta 2011

Oliko se Petteri nyt poro vai peura?

Niin, joulu. Tänä vuonna se oli.. erilainen. Elämäni paskin joulu. Aatonaattona viihdyin kavereiden kanssa keskustassa pörräten, mutta eilen en viettänyt joulua; en syönyt jouluruokia, ollut perheen kesken tai mässännyt suklaata. Ei; nukuin pois huonoa oloani, nousin ylös vasta kun ilta jo pimeni ja päivän kohokohtana kävin ystävän kanssa Paulin haudalla ja kylillä ajelemassa. Kotona join muutaman lasin viiniä ja menin takasin nukkumaan.
Joulun merkitys on muuttunut, ainakin mun kohdalla. Ei se ole enää ilonen perhejuhla, se on surujuhla tätä nykyä. Istut yksin vinttihuoneistossa ja muistelet joulua lapsen silmin, siemailet viiniä yksinäisyytees. Ennen poltettiin kuusessa oikeita kynttilöitä ja myöhemmin sammutettiin sitä palavaa kuusta olohuoneen räsymatolla. Ja meillä ei edes ole joulukuusta.




Muistan kun veit meidän luistelemaan
Ensimmäiset luistimeni olivat harmaat

Yhtä harmaat kuin tämä päivä

Minulla oli pieni jääkiekkomaila
ja liian suuri kypärä

Pidin sinua hyvänä isänä
Rakastin sinua


Tänä jouluna pelkäsin
Pelkäsin sinun tulevan kotiin
Ajavan vaimon ja lapset hankeen

Se rakkaus on muuttunut peloksi
Vihaksi

Ja minusta tuntuu ettei minulla ole isää enää




21. joulukuuta 2011

Koskettava tarina kasvottomasta rusinasta ja hänen tähkävälistään

Tulisko ees vähän hyvä elokuva..









 There is no tower as high or cave so deep that can save you from its endless spite, 
so bow down and face your wretched destiny.

2. joulukuuta 2011

Kuin kuuma kahvi joka lämmittää synkkänä aamuna

Voi kuinka pienestä voi ihminen tulla onnelliseks; Olisko ollut tiistaiaamu kun kävelin kouluun Café Aamuruskon kohdalla. Sen pihalla on pieni penkki, ja pieni pöytä. Pienen pienellä penkillä on ehkä lämpimimmän näkönen paimentolaistalja ikinä. Ajattelet vaan sitä kuinka saisit jäädä siihen aamukahville ja -tupakalle. Siinä haaveillessas kahvintuoksusia haaveita väsyneenä, leijailee ensimmäiset lumihiutaleet sut pienen pienille tumpuille. Niin lämpimille tumpuille. Ei siinä voi muuta kun hymyillä.