30. joulukuuta 2013

Rikotaan kaikkia kaavoja ja huomenna toisemme niin ettei olla edes teoriassa mahdollisia

Vuoden 2013 toisiksi viimeinen päivä ja minä ikävöin Pavea. Kirjoittaminen vieraalla tietokoneella ei tunnu oikealta... Aivan kuin isäkarhun puuro - liian suuri. Ei se tarina kyllä niin mennyt... Liian kuuma ? En minä tiedä. Se tarina murskasi sisäisen lapseni, kun Simpsonien jaksossa Lisa ja Bart lukitsivat karhujen talon oven, Kultakutri ei päässytkään sieltä pois ja karhut söi sen. Näppiskin kuulostaa vanhalta kirjoituskoneelta... Bing !

Mihin jäinkään ? Minun piti kaiketi muistella kulunutta vuotta eikä Pavea ja lastensatuja. Tänä vuonna olen täyttänyt 18 vuotta ja kuullut olevani aikuisempi... Mitä ikinä se tarkoittaakaan. Olen tullut ryöstetyksi ja muuttanut kahdesti. Olen menettänyt ystäviä, mutta tavannut myös uusia. Olen käynyt treffeillä mitä erilaisimpien ihmisten kanssa ja lopulta tavannut asettunut aloilleni. Herra Matikainenkin muutti luokseni vasta tänävuonna. Olen lihonut, ottanut pidennykset ja ottanut ne pois. En ole lukenut ainuttakaan kirjaa saatika panostanut kitaransoittoon, mutta nyt ei keskitytä minun saamattomuuteeni. Olen pettynyt talveen, koska tänävuonna se ei tullutkaan - Se jos joku tässä on ollut saamaton ! Olen pelannut videopelejä ja käynyt ainakin viisi kertaa lenkillä. Olen piirtänyt ja maalannut, ollut blondi ja punatukkainen. Olen toivottavasti myös kasvanut ihmisenä, vaikka pituutta onkin vain lähtenyt, niin ainakin henkisellä tasolla. Tämä vuosi tuntuu ikuisuudelta, kun asiaa miettii. Huomenna aion kuitenkin unohtaa tämän vuoden ja keskittyä juomiseen tulevaisuuteen siihen hetkeen ja niihin ihmisiin.


Onnellista Uutta vuotta ihmiset.
Nähdään taas ensivuonna !

27. joulukuuta 2013

Octopussy


Viimeisin aikaansaannokseni on tuottanut päänvaivaa. Tulin pohtineeksi että mihin kategoriaan tämäkin nyt sitten lokeroidaan. Onko tämä itseilmaisua? Inspiraatio tähän lyijykynätyöhön on muhinut pääni sisällä jo kauan. Siltikään en ole tähän yhtä tyytyväinen kun ystävättärelleni tuparilahjaksi maalaamaani lihavaan alastomaan naiseen, jolla on kaasumaski... Senkin toinen käsi on turhan pieni. En tiedä kumpi on enemmän vahvuuteni - Piirtäminen vai maalaaminen... Onko kumpikaan... Ovenpielissä on hiilisiä tassunjälkiä.

           

26. joulukuuta 2013

A fat little red faget hangin' from a tree

Corey Taylor: X-M@$ (Ehkä maailman paras joululaulu ikinä)

"If I ain't drunk then it ain't Christmas, you know where to stick those jingle bells.
  If I ain't hammered it ain't hanukkah, and all you motherfuckers go to hell.
  If I ain't cockeyed then it Kwanzaa, joy to the world and jack and coke.
  If I ain't drunk then it ain't Christmas, 'cause I never anything but broke..."

Aloin tässä oluen äärellä miettiä yleispätevästi joulua ja tulin siihen tulokseen, että tähän jouluun on mahtunut paljon. Olin viikonloppuna maalla Urjalassa leikkimässä kanoilla ja palattuani sieltä lähdimme takaisin maalle Orivedelle. Paikallisessa uskottelimme eräälle ennustajaeukolle että ystäväni on Zeuksen poika ja tapasin vanhoja tuttuja. On se hyvä että Oriveden ent. 'yökerho' Liibalaaba on jälleen oma vanha upea itsensä - Pub Hopeakenkä... Viihdyn niin paljon enemmän pubeissa. Aattoaamupalakinkun jälkeen suuntasimme maalle numero kolme, Hämeenkyröön. Hymähtelin itsekseni takapenkillä ajaessamme keskustan katuja ja muistellessani silloisen M-realin vartijoiden härnäämistä ja yleisesti rebel-vuosia siellä. Joulu oli oikein perinteinen ja lämmin. Hämmennyin siitä kuinka kiltti olin ollut tänävuonna, kun istuin lahjavuoren alla sohvalla haukkomassa henkeäni. Meinasin syödä itseni hengiltä, sillä ainakin kuumeinen olo valtasi pääni iltaa kohden. Kaksi täysin erilaista joulua kahden vuorokauden sisään enkä tiedä kumpi oli parempi... Toinen kotikonnuilla humalassa ystävien ja perheen kera kuten olen jouluni tottunut viettämään, vai lämmin sukujuhla täysin selvinpäin. Siitä tulikin mieleeni - Sain tänään casuaalit jouluntoivotukset ystävältäni puhelimitse ja päädyimme keskustelemaan juurikin siitä kun otetaan alkoholia jouluna. Monen mielipide asiasta on se, että eihän jouluna saa ottaa tippaakaan. Tulimme siihen tulokseen että juuri silloinhan alkoholi on ongelma, jos sitä ei voida ottaa hillitysti esimerkiksi juurikin tällaisissa perhejuhlissa. Mielestäni lasillinen punkkua kuuluu jouluun... Onhan se punaista ja lämmittää. 










"Parisuhde on liian pitkällä silloin kun mennään sukulaisiin..."
Jouluna kuultua 

18. joulukuuta 2013

December 18th: Fuck you symmetry !

Eilen olin niin tyytymätön kaikkeen, että räjäytin olohuoneen. Tv-tason hyllyt viskoin parvekkeelle, kristalliviskilasit keittiöön ja hyllykön vitriiniosuus makaa nyt kyljellään olohuoneen lattialla. Siinä minä istuin nojatuolissa ja katselin mitä olin saanut aikaan. Olin vielä tyytymättömämpi... Itseeni ja etenkin huonekaluihini. Haaveilin pienestä tummanharmaasta divaanista, valkoisista maalaisromanttisista kalusteista, sängynpäädystä ja tiiliseinistä. Olin tyytymätön myös siihen että minua ei pidetä naisellisena naisena. Missä ovat minun paljettitoppini ja korkokenkäni kun lähdemme baariin ? Miksi juon vain olutta enkä sellaisia tyttöjuomia kuten cosmopolitan ja siideri tai miksi juon viskiä nyrpistelemättä nenääni ? Se ahdistuksen määrä, kun katselet kotiasi ja tajuat, että kalusteet pilaavat sen. Jos minä saisin päättää, ei sängyssäni olisi jalkoja vaan se makaisi kuormalavojen päällä ehdottomasti parvella, jonka alla olisi työpiste. Seinät olisivat täynnä upeita maalauksia ja merkityksellisiä tekstejä. Ruokapöytä olisi vankka, melko suuri baaripöytä jossa on lasi päällä. Missään ei olisi johtohelvettiä, eikä lattialla sellaisia ylimääräisiä systeemejä kuten esimerkiksi tv-taso, vaan seinällä olisi nätti epäsymmetrinen kasa hyllyjä, jossa kaikki olisi taiteellisissa, hieman sotkuisissa pinoissa ja tv konsoleineen siellä seassa. Hipsterpyöräni pitäisin parvekkeella seinää vasten. Sellainen minimalistinen taiteilijakoti ripauksella grungea, modernismia, trash designia ja maalaisromantiikkaa. Samanlainen sekasikiön ja outolinnun tasapainoinen 'sekavasti järjestyksessä' -tapaus kuin minäkin. Kaikki tämä itseinho sikisi vihastani symmetriaa kohtaan, vaikka matematiikan numeroni olikin viimeisimmällä katsauksella K3.

"Kaaokseton tila josta olen hypännyt
muuttuu väreiksi, sotkuksi, tunteiksi."

16. joulukuuta 2013

December 16th: Tungen pääni sankoon

Joulukalenterin luukun nro. 16 takaa löytyy, mitäs muutakaan kuin, tyhjä tili ! Kiitokset tästä kuuluu ensinnäkin maistraatille ja postille, joiden osoitteenmuutospalvelut toimivat niinkin hyvin, että tieto opintolainani erääntyvistä koroista oli lojunut jo kuukauden päivät vanhassa osoitteessani. Näin ollen, kun en korkojen erääntymisestä tiennyt, en ollut laittanut rahaa sivuun korkojen maksamista varten. Elän kädestä suuhun - opiskelijalla ei muuhun juuri olekkaan mahdollisuuksia. "Yllättävien menojen varalle täytyisi aina olla säästöjä" sanovat ne ihmiset joilla on (ollut) työpaikk(oj)a ja varaa säästää. Puhutaanpa hetki minun tavastani hoitaa raha-asioita ja toinen hetki siitä, että ihmiset todella ovat erilaisia... Joka kuukauden 4. päivä tililleni kilahtaa rahaa - DING ! Maksan vuokran ja laskut... Aaand that's about it. Summa, joka käteeni jää, on niin pieni, että suurinosa ei joisi sillä edes yhtä iltaa baarissa. Olen nainen mukavuudenhaluinen ihminen; tarvitsen haluan ostaa kosmetiikkaa, haluan käydä pussikaljalla ystävieni kanssa ja lisäksi tupakoin. Valintojen maailma, sanoi joku joskus. Niin on ja nämä ovat minun valintojani. Joku haluaa laittaa sen parikymppisen säästötilille, kun minä mielummin ostan sillä sen twelven olutta ja askin tupakkaa ja juon aamutunneille ystävieni kanssa. Olen niin nuori nyt, kun koskaan enää tulen olemaan. Ehdin säästää rahaa pahan päivän varalle sitten kun olen vanha ja tylsä. Olen kyllästynyt kuuntelemaan sitä kuinka pitäisi säästää, kuinka jokaviikonloppuinen juominen on teiniä, kuinka pitäisi ajatella pidemmälle... Olen elänyt kädestä suuhun aina enkä aio muuttaa toimintatapojani koska joku ei ole niihin tyytyväinen. Is that okay with ya ? 

Tänä iltana maailma on minulle hieman liikaa,
mutta antakaa minun kokea se omalla tavallani. 

Ainiin... Hyvää joulukuun 16. päivää vielä hetken ! Jouluperinne on ollut, että
joulukuusi koristellaan vasta aattoaamuna, mutta emme vietä aattoa kotona, so...

10. joulukuuta 2013

December tenth: Kaupunki raksuttaa, kolisee ja rouskuttaa

Minua ärsyttää moni asia, mutta tällä hetkellä eritoten se, että Tampereen itsenäisyyspäivän mellakasta jaksetaan edelleen jauhaa. Mellakoitsijoiden motiivit ovat ihmisille epäselvät, mutta eikö se nyt jumalauta ole niinkin yksinkertaista että meitä vituttaa se, kun ne saatanan kermaperseet siellä juhlii verorahoilla, tai ylipäätään juhlii kun me mietitään mistä saadaan leipä pöytään kun tukia karsitaan jatkuvasti ja verotusta vaan nostetaan. Se on totta että verorahoista ne vahingotkin korvataan, mutta kyllä minäkin olisin voinut pari ikkunaa käydä rikkomassa ja räkimässä juhlakansan naamaan ihan hyvillä mielin. Ajatus on tärkein. Sanovat että tavallisia tallukoita talo täynnä... Phah ! Antakaa minun nauraa. Sama asia kun opintojeni ensimmäisenä vuonna eräs opettajani vertasi hänen tulojaan minun tuloihini. Sanoi että ei hänkään voi aamulla sanoa kuinka hänellä ei ole varaa ostaa bensaa lähteäkseen töihin, kun kerroin ettei minulla ole varaa lähteä opintomatkalle Helsinkiin. Anywho, artesaanityön kirjallinen osuus ei kirjoita itse itseään eikä pidennykset värjäänny ja korjaannu oma-aloitteisesti. Minä kun vain haluaisin vaihteeksi juoda olutta hyvässä seurassa ja keskustella mitenkään mihinkään liittymättömistä asioista ihan muuten vaan noin yleispätevästi. Miksi on olemassa sellaisiakin käsitteitä kuten 'velvollisuus' tai 'pakko'. Olen aiemminkin manannut joitain käsitteitä... Vihaan käsitteitä. Nyt sekin sana alkaa menettää merkityksensä. Käsitteensä. 



Goah.... Mitä minä höpisen ? Avaan kiinankirjani ja opettelen sanomaan:
                                                                                               Minun kamelini ei juo kahvia.

9. joulukuuta 2013

December ninth: Voin tassutella tossuissani keskellä yötä ja jäädä nukkumaan eteisen räsymatolle

Näin ollen tähänastisista yhdeksästä luukusta, olen avannut vasta kolme, sillä olen viettänyt aivan liikaa aikaa kuningas alkoholin seurassa. Krapulalle olen pyhittänyt edellisviikolla ainakin kolme päivää ja kaikki joululahjarahat ovat nyt ympäri Tampereen kuppiloita. Nyt on kuitenkin jo vuoden 50. viikon maanantai, ja perjantai 13. päivä häämöttää. Se, että tuo kyseinen päivä on jo valmiiksi tuhoontuomittu, olisi minun määrä esitellä keskeneräinen opinnäytetyöni sankoille joukoille kanssaopiskelijoita ja ohjaajia. Kääk ! kuten Aku sen ilmaisisi. Työn kirjallinen osuus on tuskin päässyt johdantoa valmiimmaksi ja ainakin kolme projektiokuvaa olisi vielä photoshopattava. Toisaalta, mikään ole yhtä hyvä motivaattori kuin pakko. Meille joulu tuli jo, sillä äiti oli kutonut meille aivan upean räsymaton toivomissani sävyissä ! Ainakin se sai Herra Matikaisen hyväksynnän jo.






"Kun muut ovat menneet kahville, jätskille, uimaan, minä nautin annoksen
itsekuria ja odotan että tulisi joku ja luennoisi sallimisen tarpeellisuudesta."


3. joulukuuta 2013

December third: Pitsatiistai






Joulukalenterin kolmannen luukun takaa löytyy skipattu toinen päivä as called as 'jälleen kerran unohdettu, neljäs tai viides, kuukausipäivämme' (riippuen siitä miltä kantilta sitä tahtoo katsoa) jonka aloitin mukavasti pämppäämällä pilkkuun asti baarissa sekä pitsaa ja aikaisempaan vitutukseen lääkkeeksi pari olutta. Havahduin tänään siihen että opinnäytetyön kirjallisen osuuden palautus on kymmenen päivän päästä ja tunsin itseni saamattomaksi sen suhteen. Valtataistelu paremmasta pitsasta on tainnut kääntyä Saulin voitoksi, kun säälittävä jauheliha-mozzarellajuustopitsani näytti varjossakasvaneelta hänen juusto-tomaatti-sipuli-jauheliha-kinkku-sieni-mozzarellapitsansa rinnalla. Puolustuksekseni; varjossakasvanut olen minäkin, mutta ainakaan minun lättyni ei näyttänyt syövältä.



1. joulukuuta 2013

December first: Love and luxury


Korn: Love and luxury


Joulukalenterin ensimmäinen luukku paljasti muutakin kuin herkullisen suklaapalan... Violetti todellisuus - Mitä on tapahtunut ja miksi ? Ottamani pidennykset on värjätty Swartzkopfin sinimustalla kestovärillä ja parin shampoopesun jälkeen tulos on musta-violetti liukuvärjäys. Itseasiassa pidän kuontaloni tämähetkisestä lookista, mutta.... en koskaan tahtonut lähteä mukaan tähän trendiin, jossa nyt tahtomattani olen osallisena ja mietin, kuinka näin on ylipäätään päässyt käymään. En kuitenkaan jaksa stressata asiasta, sillä eilen olimme rentoutumassa Ikaalisten kylpylässä juoden olutta porealtaassa high life -tyyliin. Ja muutenkin, ei tämä nyt loppujenlopuksi näytä pahalta lainkaan ! Jos olisin ollut viisas, olisin varmaan kertonut teille kuinka liukuvärjäsin hiukseni tarkoituksella. Stupid me.