27. helmikuuta 2015

Boheemia kulissia

Luin juuri eräänä päivänä artikkelin siitä kuinka esimerkiksi sisustusblogeista välittyy sellainen mielikuva, että muiden elämä on jotenkin ihmeellistä näyttämöä ja se saa ihmiset kadehtimaan. Tunnustan! Eilen kokoamani uuden työpöydän ja tuolin pahvit, styroksit ja muovit on makkarissa leväällään, kylpyhuoneessa on metrin pino vaatteita menoillaan kaappiin, sänky on petaamatta ja eteisessä on kolme pussillista tyhjiä tölkkejä! Joten tässä teille vittu kulissia, meikävaakku lähtee tänään reivaamaan.










 Boheemikuume on iskenyt.

25. helmikuuta 2015

Uuden viehätys

Pahvia, paperia, kuplamuoviamuovia... *poks... poks...* En voinut vastustaa. Kateellisena katselen sen sileää harmaata pintaa joka tuoksuu uudelta. Sormenpääni hivelevät aiempaa matalampaa profiilia valon osuessa niihin kirjainpalkkien takaa joka kosketuksella. Miksen koskaan opetellut kymmensormijärjestelmää... Kirkkaus, selkeys ja uudet ulottuvuudet täyttävät verkkokalvoni. Mikä tämä on... Mitä tästä tapahtuu... 

HP Envy 17 on tullut korvaamaan Paven. Tuon kauan palvelleen perkeleen, joka yhden kuvan editoinnin aikana saattoi sammua kolmesti ja jonka haavoja olen yrittänyt parantaa sellaisilla tarroilla kuten Youth against drugs ja tupakointi kielletty. How childish of me... Windows 8, johon menetin uskoni, toivoni ja jonka vuoksi on vuodatettu niin kyyneliä kuin vertakin aikoinaan omistaessani Nokia Lumian, vie varmasti aikansa tottua. Läppäri on iso, samanlainen 17,3" kuin aiemminkin, mutta yli puoli kiloa kevyempi. Puhelimeenkin tuli lollipop-päivitys, aivan kuin sekin olisi uusi. Askelmittari lukitusnäytössä kummittelee näyttäen jo aamulenkin jälkeen lähes kahtatuhatta. En tiedä kuinka pysyn mukana tässä teknologian kehityksessä. Kelpaapahan tehdä töitä.





Uuden sisustusblogimedian rummutus alkoi eilen ja firman saittikin on edustuskunnossa.






17. helmikuuta 2015

Vaatekomeroni ovi on muurattu umpeen jotten pääse velvollisuuksia pakoon Narniaan


Muutoksien tuulet. Toivottavasti blogi näkyy vielä kaikille lukijoille kaiken tämän perseilyn jälkeen kun osoite, nimi ja layoutkin on muuttunut. Huhuu, onko siellä ketään? Muutoksia tosiaan, painoni on lähtenyt laskuun alettuani syömään kunnolla ja aloitettuani kuntonyrkkeilyn. Fiilikseni ryhmäliikuntaa (ylipäätään liikuntaa) kohtaan ovat aina olleet vähän kyseenalaiset, ja tähänkin hommaan suhtautumiseni on ristiriitainen. Kausi maksoi 80 euroa, joten treenejä ei mielellään jätä väliin vaikka sinne ei oikein huvita lähteä eikä siellä ole kiva hikoilla, mutta ilmapiiri on mahtava, jälkeenpäin olo on upea ja peilistä katsoo takaisin timmimpi, pirteämpi ja iloisempi minä.

Kävin noutamassa tutkintotodistukseni ja kiitettävää koululla oli minulle osaamisestani matematiikassa, kemiassa, fysiikassa, taiteessa ja kulttuurissa, psykologiassa sekä tieto- ja viestintätekniikassa. Ammatillisissa tutkinnonosissa olin hyvinkin keskiverto tallaaja suorittaen kaikki arvosanalla kaksi. Saamani palautteen mukaan parannettavaa on ruotsinkielessä ja aikataulujen noudattamisessa... Myönnän syyllisyyteni näihin. Se lähes nelivuotinen taival on nyt siis takana ja seuraava etappi, oman suunnittelutoimiston perustaminen, on tapahtunut toissaviikolla. Tulevat torstait ja lauantait tulen riutumaan yrittäjyyskurssilla. Olen innoissani, mutta etenkin peloissani. Toimitusjohtaja Kylänlahti ilmoittautuu hallinnoimaan!


Olen rakastunut haaremihousuihin erään rennon villapaitailtaman jälkeen, enkä ole koskaan ollut vapaampi.
 Peace and love kamut