31. elokuuta 2015

Syksy tuo tullessaan

Sinne meni se hippikesä... Lehdet kellastuvat, puut menettää pian vaatteensa ja kuntonyrkkeilyn syyskausikin on täälä. Koiran tassut tömisevät metsän märkää maata vasten juostessamme pakoon arkea. 

Pari viikonloppua takaperin Lielahden kartano avautui yleisölle kun SWÄG, tamperelainen uuden musiikin ja visuaalisen taiteen kulttuuriyhdistys järjesti siellä bileet. Pitkään suljettuna olleen tehdasalueen miljöö oli upea ja näkymä Näsijärvelle henkeäsalpaava. Tampereen urbaanien seikkailujen vanha Tulitikkutehdaskin on pian mennyttä, kun paikalle kaavaillaan seniorikorttelia. Niin se kaupunki vaan muuttuu ja me sen mukana.





Alla aitoa kuvamateriaalia siitä, millä lapsia pelotellaan tatuoinneista. Viivakoodin otin täytettyäni 18 - Idea 5/5, toteutus humalainen. Peittokuvan taisin ottaa viimevuonna - Idea 6/5, toteutus rangaistusvaatimus. Kiitos kuitenkin ihanan ystävättäreni joka liikettään pitää Ylöjärvellä, on händy jo sidettävän näköinen. Jos pilalle menneestä tatuoinnista on paha mieli näin vielä vuodenkin jälkeen, niin ei auta kuin ottaa uusi. Toivon että huomisen session aikana tehty tuotos vie huomiota amputaatiokunnossa olevasta alueesta kyynerpään alapuolella ja kun joku sen vielä huomaa, niin tungen treenattua olkapäätä naamaan ja sanon että "No mutta katsoppas tätä!"





Syksyn ensimmäisenä aamuna
                  linnut ovat sekaisin ja

Taivas liian matalalla.

25. elokuuta 2015

Maalausproggis



“Time keeps painting, and each day will bring us brand new scars…”


psst... Kylänmahti nyt myös Tumblr'ssa

21. elokuuta 2015

En ole rasisti, mutta...

Tiedän ettei Internetissä koskaan tulisi avata suutaan, koska tämäkin leimataan varmasti vihapuheeksi, mutta... Mistä aloittaisin? Meille tulee jatkuvasti lisää maahanmuuttajia... Nämä pakolaiset ei suinkaan ole suurinosa naisia ja lapsia, vaan aikuisia miehiä, joiden älypuhelimia spekuloidaan.  Harmillisen usein turvapaikkaa haetaan meiltä syyttä, etuuksien toivossa ja heillä ei suinkaan ole samat etuudet kuin meidän kansalaisilla. On hienoa että tarjoamme turvapaikan tästä kauniista maastamme sitä tarvitseville, mutta sitä tarvetta tulisi kartoittaa enemmän. Turvapaikanhakijoita, joiden hakemuksia ei edes pitäisi käsitellä, on nyt tulossa meille lisää ainakin 15 000 ja samalla "yksittäistapaukset" väkivaltarikoksissa ja muissa lisääntyvät, verotusta korotetaan ja suomalaisia kustaan silmään. Teillä oli joku unelma? Niin oli mullakin, vaatimaton sellanen. Halusin osata soittaa kitaraa iltanuotiolla ystävieni kanssa. Jouduin myymään kitarani koska tässä hyvinvointivaltiossa byrokratia ja maahanmuuttajat menee meidän kansalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edelle. Hoidettaisiin ensin asiat kuntoon omassa maassa ja alettaisiin sitten pelastamaan muuta maailmaa.

   
Olenko rasisti? En todellakaan. Beiget laastarit on nyt rasismia, kuin peplumit muotia vuonna 2012. Ihmisten typeryys ei varmasti koskaan lakkaa ihmetyttämästä minua. Istuuko joku kotonaan etsimällä etsimässä tästä pallosta vikoja kuin porsaanreikiä laista. Onko asiat todella liian hyvin tässä maailmassa, että täytyy luoda ongelmia jos niitä ei ole? Katselin juuri neliosaisen dokkarin Huume-Suomen historiasta. Sarja käsitteli paljon sotaa... Ei silloin ihmiset käyttäneet energiaansa mihinkään näin turhapäiväiseen, koska meillä oli oikeita ongelmia.


Otettaisiinko nyt ihan  oikeasti se laatikko pois päästä ja katsottaisiin tätä maailmaa sen ulkopuolelta?                                                                                                                                                                                                                                                 Yksi maa kerrallaan.





18. elokuuta 2015

Kengät väärissä jaloissa? Ei haittaa!

Kesäkunto ei tänävuonna ollutkaan pelkkää toiveajattelua ja paskanpuhumista. Kyllä tämäkin pullasorsa osaa syödä salaattia. Harmikseni kesäkelit saapuivat vasta nyt kun kaikkien kesälomat on jo pidetty. Kuntonyrkkeilyn syyskausi alkaa pian ja se helpottaa omalla tavallaan arkeen palaamista. Sitä tuntee elävänsä kun ensin kaksi kertaa viikossa luulee kuolevansa. 

        2014                                      2015

Huolettomuus on varmaan ollut tämän kesän avainsana. Ei sillä, huolia on kyllä riittänyt, mutta sen takia onkin tärkeää jättää kaikki muu huolehtimatta. Ällösöpöt ysärisaparot on hauskat ja pelastaa huonoimmankin hiuspäivän. Pinkki kausi tukan kanssa on ohitse, vaikka se yhtä vaikeaa onkin myöntää kuin kesän lipuminen ohitse. Kun tekee itse ja säästää, voi vaaleanpunaisen värin puutetta hieman ylikompensoida sanoinkuvaamattoman hienolla neonpinkillä reiviasulla.



Future Energy Festival, Pakkahuone

14. elokuuta 2015

On vapautta hengittää syvään

Kesä on pian lusittu ja olen palannut töiden ääreen. On ihanaa huomata tekevänsä elääkseen jotain mikä ei vituta. Täsmälliset 15 minuutin kahvitauot vain eivät ole minua varten. Olen aina ollut visuaalinen ihminen ja käsillä tekeminen on ollut lähellä sydäntä. Haettuani opiskeleman tilasomistusta, en koskaan ajatellut miksi. Kouluun oli haettava ja se tuntui ainoalta alalta, jolla pystyin kuvittelemaan työskenteleväni. Pääsykokeissa häiden kenkälaatikkoon rakentaminen tuntui naurettavalta ja puolentoista tunnin koulumatkat bussissa järjettömiltä. Nyt neljä vuotta myöhemmin olen perustanut alan yrityksen, ja se tuntuu edelleen hieman uskomattomalta. Sukulaiset supisevat kahvipöydässä epäilyksiään, mutten anna kenenkään lannistaa minua. Rakastan työtäni ja saan tehdä sitä. Kelläpä muulla siihen mitään sanomista. Katsotaan sitten muutaman vuoden päästä kuka ajelee mersulla...

Tässä pikkiriikkinen katsaus tämänhetkiseen asiakastyöhöni.







"Aikuisuuden autiomaassa
 yhä riittävän pienenä,
                      pehmeänä

                                           vilpittömänä

Vain huomatakseen että
       joskus ihan riittävästi
on juuri ja aivan
                   tarpeeksi."

12. elokuuta 2015

Valokaveri



Muistan vieläkin oman yövaloni ollessani lapsi. Se oli pieni suoraan pistorasiaan laitettava valkoinen mötikkä, jossa oli Pluton pää.  Valojen sammuessa se näytti lähinnä aavekoiralta, joten sen  tarkoitus meni vähän hukkaan. Philips ja Disney ovat nyt luoneet lapsille aivan uudenlaisen valaisimen, jonka idea on mielestäni enemmän kuin hauska. Lue lisää...