22. kesäkuuta 2016

Identiteettiä naaraamassa

Facebookissa hereillä olleet ovatkin ehkä jo tietoisia identiteettikriisistäni, josta olen kärsinyt viime sunnuntaista saakka, kun jouduin luopumaan kuiturastoistani. Toistaiseksi. Kuiturastojen yksi ongelma on se, että ne joutuu uudelleenkiinnittämään kuukauden - kahden välein, jotta oma hius ei ala rastoittua mukana. Auktoriteettiongelmaisena, vahvana ja itsenäisenä naisena minä pidin kuitenkin kolme ja arvata saattaa että damagea oli jo ehtinyt syntyä.

Mulla ei ole koskaan ennen ollut niin ihania hiuksia kuin kuluneena kolmena kuukautena. Perseeseen saakka ulottuvat kuninkaallisen upeat kuidut antoivat minulle aivan uuden identiteetin, josta kieltämättä pidin. Tukkaa oli kaikenkaikkiaan n. 400 grammaa ekstraa ja sen lähdettyä harteiltani, pää on tuntunut kuin pumpulilta - Kevyeltä, mutta tyhjältä. En tunnista peilistä takaisinkatsovaa ihmisen irvikuvaa omakseni. Toivottavasti kelpaan ihan vaan tällaisena intiaaniprinsessasta kuoriutuneena menninkäisenäkin.





"Hiuksia lattioilla
Allapäin

Pihalla joku itkee kadonnutta äitiään

Aamu kolme ja pystyn ajattelemaan vain
kuinka tanssisit vesisateessa ilman kenkiä ja 
    
                                     rakastaisit enemmän kuin kukaan muu."

15. kesäkuuta 2016

Ensimmäinen päiväni laboratoriorottana



Ilmoittauduin taannoin mukaan tutkimukseen, jossa selvitetään Acetium-imeskelytabletin vaikutusta tupakasta vieroittautumiseen. Olen tupakoinut pikkulikasta saakka. Vuosi tai kaksi sitten ostin Allen Carrin Stumppaa tähän -kirjan ystävieni suosittelemana, mutta ajatus tupakoinnin lopettamisesta on hirvittänyt niin paljon, etten ole sitä raaskinut edes avata.


Acetium imeskelytableteilla ei ole mitään tekemistä markettien korvaavien nikotiinivalmisteiden kanssa. Miten ne sitten toimivat? Tupakan palaessa syntyy asetaldehydiä, jonka kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) on luokitellut radonin ja asbestin tapaan ryhmän I karsinogeeniseksi aineeksi ja se lisää nikotiinin riippuvuutta aiheuttavaa vaikutusta. Imeskelytabletit sisältävät L-kysteiiniä, joka on luonnollinen aminohappo. L-kysteiini sitoo asetaldehydin tehokkaasti syljestä ja muodostaa siitä vaarattoman yhdisteen, joka poistuu elimistöstä luonnollisesti. L-kysteiini poistaa yli 90 % tupakoinnin aikana sylkeen liukenevasta asetaldehydistä.



Acetiumin käyttöä on jo aiemmin tutkittu apuna tupakoinnin lopettamiseen, mutta näyttöä ei ollut tarpeeksi. Se on reseptivapaa luonnollinen tuote, jolla ei ole todettu minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Tabletti ihmeskellään aina tupakoinnin yhteydessä ja sen maku on verrattavissa mihin tahansa ksylitol-tablettiin. Imeskelen näitä nyt puolen vuoden ajan ja pidän kirjaa tupakoimisestani. Pidä sä peukkuja mulle!







9. kesäkuuta 2016

Pysähdyspaikkana Saarijärvi

Maanantaina kävimme ajelemassa pellonreunaa pitkin Pohjanmaalla. Vaikka poikkesimmekin vain Etelä-Pohjanmaan puolella, on se silmänkantamattomiin jatkuva pelto aina yhtä hämmästyttävä. Jos meillä olisi vuoria täälä, niin näky olisi varmasti henkeäsalpaava. Eipä tätä oikein reissaamiseksi voi kutsua, lähinnä käytiin Seinäjoen hoodeilla kääntymässä ja takaisintullessa pysähdyttiin Saarijärvelle jäätelölle miettimään kuinka mielikuvitukseton ihminen paikan on nimennyt. Eikä todellakaan leikitty karusellissa. 

Lasten leikeistä varoituksen sanaan. Viime perjantaina kävin lääkärissä punaisen ja turvonneen pohkeen takia täysin tietämättömänä ihoreaktion aiheuttajaa. Minua oli kuulemma purrut kyy... Tiistaina. En ollut huomannut puremaa lainkaan ja vointini oli ennallaan. +25 Poison Resistance. Tässä miettiessäni kuinka monta kyytä Pohjanmaan pelloille mahtuu, kuvittelen itseni kirmaamaan niille tietoisena siitä, että mahdollisesti kuolematon. Todennäköisempää on, että käärme kuoli kolmantena päivänä tai on kipeästi ensiavun tarpeessa saatuaan myrkytyksen minusta. Joten, älkää tehkö niinkuin minä tein, tehkää niinkuin minä neuvon. Kyynpureman uhri tulee toimittaa aina pikimmiten lääkärin arvioitavaksi.









8. kesäkuuta 2016

Vie minut metsään apinamies

Vanhemmiten on oppinut arvostamaan sellasia asioita joita betoniviidakossa ei välttämättä kävele vastaan päivittäin. Nurmikko paljaiden varpaiden alla, puusauna, vapaana juokseva koira ja rehellisesti grillissä valmistettu makkara Turun sinapilla. Kahden päivän autoremontti vei meidät pois sivistyksen parista, eräälle punaiselle hirsituvalle, josta uupuu vain se kliseinen perunamaa. Nikkaroin torpan lahon astuinlaudan tilalle uuden ja salaa taputin itseäni olalle uravalinnasta, josta on kerrankin käytännön hyötyä. Tajusin pärjääväni - Ei, vaan jopa viihtyväni maaseudun rauhassa, sillä mukaanottamani läppärikin unohtui vain lojumaan sängyn viereen koko viikonlopuksi. Lintujen kilpahuutokaan usvan keskellä ei valvottanut yöllä. 

Jos nuotion sytyttäminen olisi supervoima, olisi se ehdottomasti minun. Kiitos tästä kuuluu isäukolle, jonka Pikku Jessicalle opettamat taidot ovat edelleen muistissa. Jos joudut joskus autiolle saarelle, niin soittele!








"Yöttömässä yössä
vain vuosisataisen metsän humina


Odotat aamua, mutta

                                        mitä pelkäät?"