21. heinäkuuta 2016

Ensimmäinen kuukauteni laboratoriorottana

Siitä on nyt vähän reilu kuukausi kun otin osaa tutkimukseen, jossa selvitetään Acetium-imeskelytabletin vaikutusta tupakasta vieroittautumiseen. Ensimmäisen postauksen aiheen tiimoilta ja itse tutkimuksesta voit lukea täältä

Kuukausi... Se on lyhyt aika, mutta olen jo ehtinyt huomata vaikutuksia. Se, onko ne lumevaikutusta vai oikeasti Acetiumin ansiota, en tiedä. (FYI Minulla on taipimusta psykosomaattiseen oireiluun, eli luon itse omassa päässäni esimerkiksi jonkin taudin kuvaan sopivia oireita ja alan konkreettisesti saamaan niitä. Voisi kuvitella toimivan myös lääkkeiden vaikutusten kanssa.) Alkuun oli vaikeaa muistaa kantaa tabletteja mukana ja saatoinkin unohdella niitä silloin tällöin, etenkin illanvietossa parin siiderin jälkeen. Nyt siitä kuitenkin on tullut samanlainen rutiini kuin hampaiden harjaamisesta tai - itse tupakoinnista. Täytyy kuitenkin myöntää että olen unohtanut merkitä poltettujen savukkeiden määrän tosi useasti, joten faktatietoa tupakoinnin vähentymisestä minulla ei ole teille vielä antaa.

Itse asiaan: Aamun ensimmäinen savuke, se jonka poltan viedessäni koiraa aamulenkille, on jäänyt pois. Täysin ajattelematta, olen vain unohtanut sen. Toinen erittäin kummallinen asia: Hajuaistini on parantunut, jopa häiritsevän paljon. Sellaiset asiat kuin kurkku, ruisleipä, maito, lihaliemikuutiot... Eilen jouduin kysymään mieheltäni oliko paistamani jauhelija vanhentunutta kun se haisi niin voimakkaasti vaikka päiväystä oli vielä rutkasti jäljellä - "Ihan jauhelihalta se haisee". Se on kuin kuuro kuulisi ensimmäistä kertaa tai sokea näkisi auringonlaskun. Niinkuin sanoin, en tiedä vaikuttavatko imeskelytabletit tähän niin että tupakointi on vähentynyt niinkin merkittävästi että hajuaisi on voinut palautua, vai vaikuttaako asetaldehydin poistuminen tupakansavusta hajuaistin paranemiseen, vai olenko alitajuisesti "voinut kuvitella" itselleni paremman hajuaistin omassa päässäni.

Tässä ensimmäisiä havaintoja, kun tutkimusta on jäljellä vielä vajaa viisi kuukautta. Vähintäänkin mielenkiintoisia tuloksia näin lyhyessä ajassa. Palaataan asian tiimoille kun jotain muuta ilmenee!



20. heinäkuuta 2016

Feels like home

Rastat ovat tehneet paluun. Mitä opin? En varmaan yhtään mitään. Kuidut saivat hieman uusia koristuksia Locksterin luona - Vaaleanpunaista nauhaa ja helyjä. Jos jokin tuntuu näin omalta, kannattaisi siitä ehkä tehdä pysyvää ettei joka toinen kuukausi tarvitse vetää itkupotkuraivareita kun joutuu taas luopumaan rakkaistaan. Ystäväni ovat käyttäneet jo kaikki hyväksitodetut keinonsa kuten uhkailun, lahjonnan sekä kiristyksen saadakseen minut luopumaan kuiturastoista ja sen sijaan rastoittamaan oman tukkani. Sanottaisiinko että astetta lähempänä ainakin. Bitches, I'm back! 





19. heinäkuuta 2016

Mandala siellä, mandala täällä

Vihdoinkin tarpeeksi harmaa ja väritön seinäkangas meikäläisen makuun ja täysin oikean kokoinen olohuoneen syvänneyksen ikkunaan. Täydet propsit valinnasta Locksterin Jennille, joka oli ajatellut ensimmäisenä minua haettuaan tämän paketin postista. Rakkauteni erilaisiin mandaloihin näkyy jo olkapäätäni koristavasta tatuoinnista, jonka pääsen vihdoin viemään loppuun elokuun alussa.

Perjantai ja Kosmosfestarit häämöttävät jo kolmen päivän päässä vaikka hiljattain luulin ettei heinäkuukaan tulisi koskaan. Sonnustautuminen rastoihin alkaa tällä päivämäärällä. Kosmos, oletko valmis? Minä ja (Facebookin mukaan) 42 ystävääni nimittäin olemme.




14. heinäkuuta 2016

DIY Puiset kuutiot

Kirjoitin eilen firman blogiin kuinka huolisin tiistaina ystäväni kanssa apasiapuusta rakentamamme kevyet kuutiot kotini sisutukseeni ihan sellaisenaankin. Aion nauttia niistä nyt ainakin näiden makuuhuoneestani otettujen kuvien ajan, ennenkö loihdin niistä upeita juhlasomisteita kesän rientoihin. Aikoinaan entisöimäni vanha puinen lipastokin on saanut nahkaiset vetimet paremman puutteessa. Kotimme on kyllä yksi suuri tee-se-itse -ihme.






Kuinka toteutettiin? Valmistetaan kaksi neliötä jiiriin leikatuista tässä tapauksessa 15mm paksuista, 300mm pitkistä rimoista jotka kiinnitetään kehysten kasauskoneella toisiinsa. Neliöt taas yhdistetään toisiinsa tasapäisiksi leikatuilla samanvahvuisilla ja pituisilla rimoilla ja paineilmanaulaimella. Näiden pituudesta tulee vähentää materiaalin paksuus, jotta kuutiosta ei tule suorakulmio.

9. heinäkuuta 2016

Nahkatakkinen tyttö

Olen pukeutujana hyvin simppeli ja lempi vaatekauppani on kirpputori. Tämän kokonaisuuden kaikki palikat on Tampereen Radiokirppikseltä farkkuja ja vyötä lukuunottamatta. Viimeisimpänä löytönä seitsemän euron vaaleanruskeat nahkabootsit, jotka lankkaamisen jälkeen olivat täysin uudenveroiset. Kuvan vyökään ei oikeastaan ole vyö, vaan kantohihna Longchampin mustasta nahkalaukustani. 

Nahka on viimeaikoina ollut sellainen asia johon minulla on jokin fiksaatio. Kengät, takit, shortsit, tuolit... Löysin itseni jopa soittamasta äidille toivoen häntä kutomaan minulle räsymaton nahkakuteesta. Jos kuppi menee nurin, ja löydätte minut pukeutuneena kokovartalonahkahaalariin, niin annan suostumukseni psykiatriseen hoitoon. Nyt rastojen ollessa tauolla, nahka vain yksinkertaisesti on ainoa matsku jolla saa asennetta naisellisimpaankin kokonaisuuteen. Imagohippi ilmoittautuu giljotiiniin.





7. heinäkuuta 2016

Taidetorstai

Käsitykseni taiteesta on aina ollut jollain tapaa rappioromanttinen. En ole koskaan saanut kiksejä kauniista maisematauluista tai kukkaketojen kuvista. Oman kotini seiniä koristaa mm. H. R. Gigerin Birth Machine -vesitoksesta teetetty suuri maalaus sekä tumma canvas-taulu liekehtivistä nyrkeistä. Kun antaa miesten tehdä valinnan taiteen saralla, saa juuri jotain tarpeeksi iskevää ja maskuliinista. Parhaimmillaan mielestäni taide kertoo tarinaa ja tuo kontrastia kotiin. Omienkin töideni aihealueet ovat usein vähintäänkin kyseenalaisa mustekalahiuksisine tyttöineen ja kaasumaskeineen. 

Olenkin aina ihaillut ystäväni Gabrielin surrealistisia töitä niiden synkkien aiheiden vuoksi. Pienenä shout outina hänelle halusin esitellä näitä hyvin ainutlaatuisia töitä täällä blogissani. Töitä on kaikenkokoisia aina A5:stä suuriin A2-kokoisiin ja niissä on käyetty niin lyijykynää ja tussia kuin pensseliäkin. Gabriel tekee erilaisa taideteoksia myös tilauksesta.

Näitä, tai muuta voi kysellä osoitteesta gabriel.krahnasto@gmail.com

















© Gabriel Kivistö-Rahnasto



"Maalasin sen piparmintun sävyisen taulun mustaksi
ja vihdoin tunsin sen syvyyden.


                                                              Vihdoin tunsin."