20. kesäkuuta 2017

Luurankoja kaapissa ja tukkastrategioita

Eilisaamuna kun en ollut nukkunut silmäystäkään ja viimeinenkin tilkka kahvimaitoa oli vanhentunut kaappiin, tajusin että oli maanantai. Onneksi olin varannut jo viimeviikolla ajan Day Spa Studio Feel It:iin käyttääkseni joululahjaksi poikaystävältäni saamani lahjakortin Your Spa Moments -hoitokokonaisuuteen, joka piti sisällään mm. kaiken. Kalaharin kasvohoito, kokovartalohieronta sekä jalka- ja käsihoito kestolakkauksineen. Koko akka oli yhtä pehmeä päätä myöden kuin vauvan pylly ja maanantaivitutus oli tipotiessään. Jos jokin on kokonaisvaltaista rentoutumista niin tuo. Olen varma, että nukahdin hetkeksi.

Asiaan: Vaatekaappi... Tuo jokaisen itselleen rehellisen naisen suurin salaisuus. Talven jälkeen huomaan kaikkien värikkäiden vaatteiden ajautuneen pelosta aivan kaapin perälle ja etuala pursuaa tummia rumia mörköjä, jotka roikkuvat kilpaa hyllyjen reunoilla. Mun vaatekaappi ei lukeudu niihin asioihin joista olen ylpeä. Siivoan sen muutaman kuukauden välein, ja silti se näyttää aina uudestaan luotaantyöntävältä. Joudun tyhjentämään koko kaapin löyttäkseni sen tietyn vaatekappaleen, joka on tietysti sillä viimeisellä hyllyllä. Minne matkusti järjestys tämän kaaoksen yltä? Kyllä, olen kokeillut KonMaria... Sounds good, doesn't work. 

Väriskaala vaihtelee kylmän mustasta lämpimän mustaan ja harmahtavaan, joka todellisuudessa on vain kulahtanut pesussa. Sitten on entisiä valkoisia vaatteita, jotka nyt on myös harmaita. Huomasin omaavani myös kokoelman vähintäänkin epäilyttäviä housuja ja kokonaisen hyllyllisen kauniita mekkoja, joita en osaa käyttää. Kaiken tämän katu-uskottavan tummanpuhuvan vaatekaapin organisoinnin jälkeen löysin itseni ihastelemassa ystävättäreltäni saamiani mopsisukkia, jotka ovat ehkä lempivaatekappaleeni koko hela kaapista.

Yksi asia joka on toisinaan ihan yhtä kulahtanut kuin vaatekaappini, on kuontaloni. Olen pyrkinyt kasvattamaan takaisin omaa väriäni, joka on juuri sellainen kylmä harmaanruskea kuin joksi olen yrittänyt tuloksetta värjätä. Värjätty latva muuttuu väkisin punertavaksi, vaikka luonnollinen värini on kylmä. Fuck logic. Viimeksi vasemmalla sivulla ollut vaalea helmensävyinen osio puskee kuukausittain läpi auringon vaikutuksesta. Kylmän ruskea hiusnaamio on toistaiseksi ollut täsmäaseeni, sillä se ei tartu värjäämättömään hiukseen. Päivitin myös kulahtaneet avaruusrastat uusiin ihaniin turkooseihin.

Rastojen kanssa työskennellessä inspiraation määrä on sietämätön. Sitä haluaisi joka päivä viritellä jotain uutta ja takkukateus on läsnä vaikka omaakin jo vaikka minkälaisen leijonanharjan. Jokainen rastatukka tuntuu olevan vain toistaan upeampi. Lockster Dreadshopin verkkokaupasta löytyy muuten takuuvarmasti kesän mageimmat leggarit (vika kuva).







Lumetonta, helleetöntä juhannusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

If you’re really a mean person you’re going to come back as a fly and eat poop.